Runotytön elämää

perjantai, 9. lokakuu 2009

valo

Kyyneleet silmissä,

katsoin ulos pimeyteen,

kaikki näytti niin synkältä ja

surulliselta.

Sitten jostain hehkui valoa,

valossa olivat sinun kasvosi,

tiesin että en ole yksin,

sinä nostat jos jalkani horjahtavat.

Kommentit

Ladataan...

Liekin pelko

Katson sitä kauan,
se on hento ja sievä,
se kävelee ylväänä kohti kynttilän valoa.
Varo!
Liekki voi polttaa.
Se ei kuuntele, vaan kävelee edelleen.
Varo!
Huutoni hukkuu matkallaan,
ja niin pienen keijun siivet palavat savuna ilmaan.
Pieni kyynel vierii keijun poskelle,
mutta en voi auttaa
Pohja on peräisin täältä
Tätä olen...

Taika79 on kaikkea tätä:
Vaikee ja vittumainen mutta ah niin ihana ja rakastettava.
Yksinhuoltaja mutta harvoin yksinäinen.
Työnarkomaani yrittäjämaailman pyörteissä.
Taiteilijaluonne niin hyvässä kuin pahassakin.
Tähtitaivaan alla paljain jaloin tallusteleva haaveilija.
Runotyttö eksyksissä betoniviidakossa.
Omaa peikkopoikaa etsivä keijutyttö.
Yleensä hymyilevä, mutta joskus kyynelten alle musertuva.
Otathan kiinni

Otathan kiinni jos horjahdan?
Pidä lähelläsi, älä irroita.
Pelkään,
ajatukset juoksevat päässäni,
en saa niiltä rauhaa.
Otathan kiinni?
älä päästä romahtamaan.
Blogi-arkisto
Henkilötiedot

Kaipaan joskus paikan jonne kadottaa ajatuksia kun p tttyy liikaa, tpaikka on juuri se
Tagipilvi

Yleinen pohdintaa runot